Yksinkertaisia punnitus- ja tarkastustehtäviä varten tämä voidaan saavuttaa kiinnittämällä venymämittarit suoraan olemassa oleviinmekaaniset rakenneosat.
Esimerkiksi materiaalilla täytetyssä säiliössä seiniin tai jalkoihin vaikuttaa aina gravitaatiovoima, joka aiheuttaa materiaalin muodonmuutoksia. Tämä venymä voidaan mitata suoraan venymäantureilla tai epäsuorasti esiräätälöidyillä antureilla täyttötilan tai täyteaineen massan mittaamiseksi.
Taloudellisten näkökohtien lisäksi tämä ratkaisu soveltuu erityisesti tapauksissa, joissa laitos- ja laiterakennetta ei voida kunnostaa.
Uusia laitteita suunniteltaessa kaikki mahdolliset mittaustarkkuuteen liittyvät lisävaikutukset tulee ottaa huomioon projektin suunnitteluvaiheessa, mutta niitä on joskus erittäin vaikea ennustaa ennen laitteiston käyttöönottoa. Useimmissa tapauksissa astiankannattimet ovat tavallista terästä ja lämpötilan muutokset aiheuttavat materiaalin lisämuodonmuutoksia, mikä voi johtaa mittausvirheeseen, mikäli tätä vaikutusta ei kompensoida riittävän laajasti. Tämä virhe voidaan matemaattisesti kompensoida vain rajoitetusti seuraavissa piireissä.
Lämpötilavaikutuksista tai erilaisista kuormitusolosuhteista (esim. tavaroiden epäsymmetrinen jakautuminen kontissa) aiheutuvien virheiden kompensointi voidaan toteuttaa vain, jos kontin jokaisessa tukijalassa on anturit (esim. neljä mittauspistettä 90°). Tämän vaihtoehdon taloudellisuus pakottaa suunnittelijan usein harkitsemaan uudelleen. Aluksen osat ovat yleensä mitoiltaan rikkaita elimen muodonmuutoksen minimoimiseksi, joten antureiden signaali-kohinasuhde on usein epäedullisempi. Lisäksi astiaosat ovat yleensä ylimitoitettuja elimen muodonmuutoksen vähentämiseksi, joten anturin signaali-kohinasuhde on usein epäedullisempi. Lisäksi astian komponenttien materiaalin luonne vaikuttaa suoraan mittauksen tarkkuuteen (viruminen, hystereesi jne.).
Suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös mittauslaitteiston pitkäaikainen vakaus ja sen kestävyys ympäristön vaikutuksille. Myös punnituslaitteiden kalibrointi ja uudelleenkalibrointi on tärkeä osa suunnitteluvaihetta. Jos esimerkiksi vain yhden tukijalan anturi asennetaan uudelleen vaurion vuoksi, koko järjestelmä on kalibroitava uudelleen.
Kokemus on osoittanut, että mittauspisteiden harkittu valinta ja mittakaavatekniikan yhdistelmä (esim. mahdollinen jaksollinen taara) voivat parantaa tarkkuutta 3–10 prosenttia.
Postitusaika: 22-12-2023
